OYS
Palliatiivisen hoidon yksikkö aloitti OYS:ssa tammikuussa 2015 Kaste-ohjelman hanke pohjusti oirehoitoyksikön suunnittelutyötä Vuosina 2010-2012 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli käynnissä Kytke-hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli kehittää syöpäpotilaan saattohoitoa. Erikoissairaanhoidosta oireenmukaiseen hoitoon siirtyvien syöpäpotilaiden hoitoketjua vahvistettiin. Hankkeen aikana käynnistettiin syöpätautien yksikössä palliatiivisen hoidon poliklinikkavastaanotto, pilotoitiin syöpäsairaanhoitajatoimintaa kunnissa sekä mm. videovälitteistä konsultaatiotoimintaa. Oulun kaupungissa hanketoimintana pilotoitiin kotisaattohoitoa, joka on sittemmin vakiintunut osaksi kaupungin omaa toimintaa. Syöpäkivun hoito-ohjeet koottiin ja päivitettiin hoitoketjuohjeisiin joka on luettavissa terveysportista hakusanalla ”PPSHP syöpäkipu”. Kytkeen kuntavierailuilla käydessä saattohoitopotilaiden hoitoon osallistuvat ammattilaiset ilmoittivat tarvitsevansa parempaa konsultaatiotukea erikoissairaanhoidosta, ja OYS:n palliatiivisen hoidon yksikön suunnittelu ja kehittäminen oli luonteva jatke hanketyölle. Moniammatillisen tiimin toimesta suunniteltiin yksikköä, joka vastaa alueellaan C-tason palliatiivisen hoidon järjestämisestä syöpäpotilailla. Ensimmäiset asiaa pohtineet kokoukset kutsuttiin koolle jo Kytkeen aloitusvuonna 2010. Yksikön toiminta käynnistyi tammikuussa kuluvana vuonna. Valmistelutyö vei aikaa, koska se edellytti uudenlaista yhteistyötä mm. onkologian ja anestesiologian vastuualueiden välillä eikä yksikölle ollut vastaavia esimerkkejä Suomessa. Suunnittelutiimi tosin kävi apurahan turvin tutustumassa Trondheimin yliopiston palliatiivisen hoidon yksikköön toukokuussa 2012. Potilasmäärien arviointi prospektiivisessa osastoseurannassa ja palliatiivisen hoidon tarve päivystyksen ajautuvien syöpäpotilaiden materiaalissa antoivat osviittaa yksikön koon suunnittelussa. Uusien virkojen perustamiskielto ei pysäyttänyt hanketta, koska sairaalan johto vakuuttui yksikön tarpeellisuudesta ja virat toimintaan saatiin siirtona virkapankista. STM:n julkaisemat suositukset syövänhoidosta ja saattohoidosta toimivat suunnittelutyön erinomaisena viitekehyksenä. Sairaalan johto näki arvokkaana hyvän yhteistyön perusterveydenhuollon kanssa. Yksikön tehtävänä on tarjota aiempaa parempi konsultaatiotuki perusterveydenhuollon toimijoille. Toiminta vuodeosastolla |
Palliatiivisen hoidon yksikössä onkologisella osastolla 44B hoidetaan syöpää sairastavia aikuispotilaita, jotka tarvitsevat erityistason hoitoa. Potilaat tulevat sekä OYS:n eri osastoilta että suoraan terveyskeskuksesta hoitavan lääkärin lähetteellä palliatiivisen hoidon suunnittelua ja toteutusta varten. Yksikössä on arkisin neljä ja viikonloppuisin kaksi potilaspaikkaa onkologisen vuodeosaston sisällä. Yksikkö tarjoaa konsultaatiopalveluja OYS:n eri vuodeosastoille sekä puhelinkonsultaatioita, sähköisiä konsultaatioita sekä tapauskohtaisesti myös etävastaanottoja videovälitteisesti terveyskeskuksiin. Vuodeosastoyksikön tavoitteena on moniammatillinen arvio potilaan tilanteesta ja jatkohoidon suunnittelu ja ohjeistus siten että potilaan jatkohoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Saattohoito toteutuu pääsääntöisesti potilaan omassa kunnassa. Yksikkö on koonnut Pohjois-Suomen kaikista kunnista kotisairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteystiedot. Läheistä yhteistyötä tehdään Oulun kaupungin terveyskeskussairaalan kanssa, jossa toimii palliatiivisen hoidon osasto A2. Sairaaloiden välillä on yhdyskäytävä, joten potilassiirrot on helppo järjestää tarpeen mukaan.
Kivunhoito keskiössä
Erityisesti kivunhoidon osalta yksikkö toimii tehokkaasti, koska ydintiimissä on onkologi, anestesiologi sekä kivunhoidon ja palliatiivisen hoidon sairaanhoitajat. OYS:ssa syöpäkivun hoito on keskitetty kokonaan palliatiivisen hoidon yksikköön ja kipupoliklinikka hoitaa ei-malignista kroonisesta kivusta kärsiviä potilaita. Arkiaamuisin oman yksikön potilaat kierretään tiimin toimesta ja ohjelmoidaan heille tarvittavat jatkotoimet. Uusien konsultaatiopyyntöjen ja lähetteiden perusteella yhteisneuvottelut ja vuodeosastokäynnit järjestetään tarvittaessa päivän aikana. Kivunhoidon erikoistekniikat on järjestettävissä jouhevasti ja tarvittaessa myös päivystysajalla, jolloin kivunhoidon kysymykset ohjataan tietylle anestesiapäivystäjälle.
Konsultoiva palliatiivisen hoidon sairaanhoitaja ja moniammatillinen työ
Sairaanhoidollisissa kysymyksissä on uutena toimintana aloitettu sairaanhoitajan puhelinkonsultaationeuvonta joka päivä klo 07-21.00. Toiminnasta on tiedotettu kaikkia PPSHP:n kuntia, koska halutaan tukea pieniä perusterveydenhuollon yksiköitä ja varmistaa hoidon jatkuvuus. Konsultoiva sairaanhoitaja käy tarvittaessa neuvontakäynneillä myös OYS:n eri vuodeosastoilla, useimmiten käynnit koskevat kipupumpun aloitusta ja toimintaa mutta myös esimerkksi jatkohoidon järjestämistä potilaan kuntaan. Yksikössä toimii fysioterapeutti, ja hoitotiimiin kuuluu myös sosiaalityöntekijä ja sairaalapastori. Konsultaatiot järjestyvät myös psykiatrille, psykiatrin sairaanhoitajalle, ravitsemusterapeutille, toimintaterapeutille ja puheterapeutille yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kahdella palliatiivisen hoidon sairaanhoitajilla on koulutus Lapset puheeksi – perhetyön malliin, joka huomioi vakavasti sairaan lapsia. Lapsiperheiden kysymyksissä myös kuntoutusohjaajalla on tärkeä osuus. Potilaiden omaisia ohjataan myös järjestötoiminnan piiriin vertaistuen saamiseksi (Omaishoitajat ja Läheiset ry).
Keväällä 2015 yksikkö sai oikeuden palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutukseen, joten nyt Oulussa on sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yksiköt, joissa voi suorittaa erityispätevyyteen tarvittavaa palvelua.
Polikliininen toiminta Toimintaan sisältyy syöpätautien poliklinikalla palliatiivisen hoidon vastaanotto keskimäärin yhtenä päivänä viikossa. Palliatiivisen hoidon poliklinikalle muut onkologit ohjaavat pääsääntöisesti potilaita, joilla tautiin kohdistuva hoito on päättynyt, mutta tarvitsevat oirehoidon arviota ja hoitosuhteen rakentamista perusterveydenhuoltoon. Vastaanotolle tulee myös syöpäpotilaita jotka ovat lähetetietojen perusteella niin vakavasti sairaista että heille ei ole mahdollista käynnistää onkologisia hoitoja. Suurin osa vastaanotoista on yksittäisiä käyntejä, tapauskohtaisesti järjestetään kontrolli. Myös etävastaanotot järjestetään poliklinikan tiloissa. Palliatiivisen yksikön anestesiologille voidaan tarvittaessa varata potilaalle käynti kivunhoidon kysymyksissä. Kokemuksia kehittämistyöstä Viiden vuoden aikana on tapahtunut paljon. Kehittämistyössä on ollut vaiheita, joissa edistyminen on tuntunut pysähtyvän, mutta aihe on motivoinut aina uudelleen. Viisi vuotta on opettanut paljon paitsi organisaatioiden toiminnasta, potilaan hoidosta, myös hyvin paljon myös aidon yhteistyön ja luottamuksen merkityksestä ammattiryhmien välillä –yli organisaatiorajojen. Kun arkityössä näkee potilaan hoidon sujuvan, iloa kokevat sekä potilas että hoitava taho. Uutta toimintaa käynnistäessä täytyy olla valmis jatkuvaan oppimiseen ja korjaaviin liikkeisiin. Epäonnistuminenkin voi parhaimmillaan johtaa uusiin oivalluksiin ja parantaa hoidon tasoa jatkossa. Mutta palliatiivista hoitoa tarvitsevat muutkin kuin syöpäpotilaat –siinä onkin yksi tärkeä kehittämiskohde tulevaisuudessa! Eeva Rahko OYS, Syöpätautien ja hematologian vastuualue LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys (eeva.rahko@ppshp.fi) |